Nokian kaupunki kaavailee kyläkoulujen lakkauttamista kahden
seuraavan toimintakauden aikana. Valtuuston päätös viiden vuoden työrauhasta
sai tehdä tilaa uusille lopetussuunnitelmille pari vuotta etuajassa.
Tämä blogi sai aikoinaan alkunsa juuri kylälle muuttaneen
lapsiperheen valtavasta ihmetyksestä kyläkoulun lakkauttamisuhkaa kohtaan, ja
siitä se valitettavasti jälleen herää henkiin uudelleen. Niin minä kuin
puolisoni olemme kaupunkien ja isojen koulujen kasvatteja, joten nostalgiaa
kirjoituksiini ei sisälly hitustakaan.
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, mitä olen maaseudulla kokenut, havainnut, ihmetellyt ja nähnyt. Jatkan samalla linjalla. Koska
kaupunki ei näe alueen potentiaalia, listasin näin alkajaisiksi muutamia
näkökulmia siitä, miksi Nokian Sarkola tulisi nähdä kaupungin voimavarana, johon
kannattaa panostaa.
1. Välimatkat
Usein virheellinen harhaluulo on, että maalta työmatkan kestävät
kohtuuttomia aikoja. Koulumatkoissa tämä pitääkin paikkansa, koska odottelut,
pysähdykset ja mahdolliset ajonopeudet sekä reitit tuovat pienen koululaiset matkaan
mittaa, turvallisuustason kärsimisestä puhumattakaan.
Työmatka-ajossa tilanne on toinen, koska auto starttaa
kotipihasta ja matka taittuu isoja teitä pitkin.
Esimerkiksi Sarkolasta ajaa
töihin Tampereelle tai Lempäälään (perheessämme näistä molemmista useamman
vuoden kokemus) samassa ajassa, kuin Ylöjärveltä tai Kangasalta. Taivalkunnasta
matka on vielä lyhyempi. Kilometrejä auton mittariin toki kertyy jonkin verran, mutta aika moneen eri suuntaan on varsin kohtuullinen.
Tässä muutamia
esimerkkejä:
Yksi tärkeä näkökulma Sarkolan sijainnin suhteen on myös Pirkkalan lentokenttä, jonne esimerkiksi omasta pihastamme ajaa 28 minuuttia (Google maps). Omaa lähipiiriä seuratessa on vastaan tullut lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kiireisen yritysmaailman vastapainoksi asumiselta halutaan rauhaa ja seesteisyyttä. Eikä ihme, työn tekemisen tapa on monen arjessa vaihtelevaa, liikkuvaa ja henkisesti varsin kuormittavaa. Mikä onkaan sen huikeampi yhtälö, kuin koti maaseudun rauhassa, josta puolessa tunnissa ajaa pienelle mutta elinvoimaiselle lentokentälle, jossa ei tarvitse maksaa parkkipaikasta kohtuuttomia lunnaita tai odottaa tunteja ennen lähtöä.
2. Asumisen hinta ja väestön kasvun tavoitteet
Tampere ja sen kaupunkiseutu kasvavat lujaa vauhtia ja rakentaminen
painottuu tällä hetkellä Ylöjärvi-Kangasala-Lempäälä sektorille. Tämä
tarkoittaa, että myös alueiden hinnat ovat nousseet, monien tulotasoon nähden jo liikaa. Maaseudun edulliset hinnat,
mahdollisuudet toteuttaa tontille muutakin kuin pelkkä talo sekä
vertailukelpoiset työmatka-ajat toisivat lisää asukkaita Sarkolaan ja
Taivalkuntaan mikäli alueiden markkinointia lisätään. Samalla rahalla saa maaseudulta
enemmän neliöitä ja asumiseen liittyvien unelmien toteuttaminen on monelle realistisempaa.
Tähän argumenttiin kaupungin vastaus on se, että se ei omista maata näiltä alueilta, eikä voi vaikuttaa esimerkiksi tonttien määrään. Kuitenkin kaupungin rakennusvalvonnan pöydällä odottaa lupia tällä hetkellä 8 yksityisen myyjän tonttia Sarkolasta. Luvat eivät vain etene. Liekö syynä esimerkiksi se, että potentiaalisesti 8 uutta perhettä Sarkolaan tarkoittaisi alueellisesti kaupungin tavoitteleman 1% väestön kasvun vuositavoitteen ylittymistä Sarkolassa kertaheitolla 8 vuoden tarpeiksi ja toisaalta melko varmasti uusia oppilaita myös kyläkouluun?
3. Hyvinvointitrendi ja oikeus valita
Kyläkouluista ja sitä kautta mahdollisuudesta valita asuinympäristökseen maaseutu taistellaan Suomessa muuallakin. Miksi? Mikä saa ihmiset vaatimaan vastinetta verorahoilleen myös maalla. Mikseivät kaikki halua asua keskusta-alueilla tai taajamassa?Syitä on monia ja toisille kyse on elinkeinosta, joka tekee ylipäätään pärjäämisestä mahdollista. Itse edustan perhettä, joka käy töissä muualla ja naputtaa työkseen lähinnä tietokonetta. Arjen hektisyys, vastapaino stressaavalle asiantuntijatyölle korporaatiomaailmassa, mahdollisuus omiin pikkuprojekteihin taiteen, puutarhanhoidon, auton rassailun ja rakentelun parissa sekä ennen kaikkea turvallisen, rauhallisen ja luonnonläheisen ympäristön tarjoaminen kasvaville lapsille olivat syitä, jotka saivat meidät valitsemaan maaseudun.
Emmekä ole ainoita, jotka ajattelevat näin. Monet kaipaavat kosketusta luontoon. Trendi on tunnistettu myös muualla Euroopassa. Jo 15 vuotta sitten asuaessani Sveitsissä, trendi luomu- ja lähituotteiden suosiota, ekologisuudesta ja luontokokemuksesta olivat siellä isossa nosteessa ja turistit matkustavat Suomeen nimenomaan luontokohteiden vuoksi.
Asumisen näkökulmasta kunnat ja kaupungit eivät Suomessa trendiä tue. Näin myös Nokialla. Jos ihmiset eivät tiedä mahdollisuuksista tai joutuvat murehtimaan esimerkiksi koulun tilannetta jatkuvasti, niin onko ihme, että valinnat kohdistuvat juuri sinne, mitä kunta markkinoi ja minne se panostaa rahansa?
4. Panostukset runkotieverkostoon
Sarkolan ohi ja läpi kulkee yksi Suomen kantateistä, valtatie 12 Rauma-Tampere-Lahti-Kouvola. Panostukset runkoverkon parantamiseen lisäävät turvallisuutta sekä helpottavat työmatkaliikennettä ja sitä kautta työikäisten mahdollisuuksia valita asuinympäristönsä maaseudulta.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanteiden_p%C3%A4%C3%A4v%C3%A4yl%C3%A4t
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanteiden_p%C3%A4%C3%A4v%C3%A4yl%C3%A4t
Nokian ja Sastamalan välille rakennettavien valtatie 12 riista-aitojen rakentaminen on käynnistynyt. Sastamalassa Hyrkin ja Kärppälän ohituskaistaosuudet varustetaan uusilla riista-aidoilla, Nokian puolella Sarkolassa niitä suunnitellaan rakennettavaksi kahteen eri kohtaan. Tavoitteena on parantaa valtatie 12 liikenneturvallisuutta lukuisten hirvi- ja peuraonnettomuuksien varalta.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa.
Yksityistiejärjestelyjen ja riista-aidan rakentaminen alkoi keväällä 2019ja hanke valmistuu tänä syksynä.
Riista-aidalla tulee olemaan merkittävä vaikutus valtatie 12:n turvallisuudelle mutta tieosuudella on jo nyt käynnissä tai käynnistymässä lukuisia liikennöitävyyttä ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Käynnissä ovat muutostyöt Tampereentien ja valtatie 12:n risteysalueella sekä
Vesilahden, Lopentien ja Hukkasen risteyksissä. Liittymien parantamiseen on varattu valtion puolella 900 000 euroa.
5. Kaupungin omat strategiset linjaukset
Sarkolan kaltainen kylä kantaa väestön kasvun suhteen oman osuutensa kekoon jo yhden perheen muuttovoitolla. Markkinoinnilla kasvua olisi varmasti enemmän.
Sarkolassa olisi tilaa myös uusille tonteille ja taloille. Tällä hetkellä lupaa odottaa edellä mainitut 8 tonttia, vaikka kaupungin talousarviossa tonttimaan riittävyys mietityttää.
Hyvinvoiva nokialainen on voimakkaasti esille nostettu tavoite kaupungin strategiassa. Sen määritellyt elementit heijastavat suoraan elämää Sarkolassa. Kaupunki myös tähtää monipuolisiin asuinaluieisiin ja luonto- sekä kulttuurikohteiden vaalimiseen. Sarkola on nimetty kulttuuriperinnemaisemaksi. Sitä vähättelemättä tai menettämättä on täysin mahdollista ja myös hyvinvoinnin kannalta suotavaa vaalia historian sijaan myös nykyistä ja tulevaa kulttuuria ja sen monimuotoisuutta.
Lisäksi kaupungin strategiasta löytyy hyviä ja tärkeitä tavoitteita, toimenpiteitä ja vastuuhenkilöitä esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin, terveiden tilaratkaisujen ja kuntalaisaktiivisuuden osalta. Nämä tavoitteet on Sarkolan osalta jo saavutettu, joten tuntuisi melko hullulta lähteä purkamaan voi hyvin toimivia osa-alueita, kun työtä varmasti on muualla vielä tehtävänä.
6. Kyläkoulu
Nähtyäni kyläkoulun menoa nyt kolmen vuoden verran, ymmärrän
täydellisesti, miksi siitä on muodostunut koko kylän olemassa olon ydin. Vanhemmat
haluavat tietää, että lapsi viettää päivänsä turvallisessa ympäristössä, jonne
pääsee helposti. Koulu edustaa jatkuvuutta, eteenpäin menemistä sekä
kunnioitusta luonnonläheistä elämäntapaa kohtaan.
Koulun olemassa oloon kulminoituu paljon muutakin kuin
lakisääteistä oppimista. Se ylläpitää yhteisöllisyyttä sekä arvoperustaa, joka
täällä asuvien ihmisten elämässä vallitsee. Lisäksi koulu edustaa
yhteiskunnassa laajemminkin huomattavissa olevaa ilmiötä. Oravanpyörästä
hyppäämistä, downshiftausta, maadoittumista. Ei ole sattumaa, että jooga,
mindfulness tai meditaatio vetävät hyvinvointikeskusten tunnit täyteen
osallistujia. Life coachit opettavat ihmisiä säätelemään stressitasoa ja
etsimään vastapainoa työelämän kaiken energian imevälle kiireelle. Ihmiset ovat
unohtaneet, kuinka olla osa ympäristöä ja kuinka palautua arjen keskellä.
Lähiruokabuumi on viime vuosina noussut aivan uudelle tasolle ja
sisäilmaongelmat huolestuttavat syystäkin. Listaa yrityksistä etsiä uutta
yhteyttä luontoon ja puhtaaseen ympäristöön voisi jatkaa loputtomiin. Kyläkoulut
edustavat sitä vastavoimaa, joka tällä hetkellä yhteiskunnassamme jyllää
kaikilla osa-alueilla ihmisen tuottavuuskoneeksi muuttamista vastaan. Työpaikat
eivät ole koskaan satsanneet työntekijöiden hyvinvointiin niin paljon kuin nyt,
ja siitä on tullut työmarkkinoilla myös kilpailuvaltti. Väistämättä herää
ajatus siitä, millainen kilpailuvaltti kyläkoulut voisivat kunnille olla sen
sijaan, että niiden lopettamisella yritetään etsiä olemattomia kustannussääntöjä.
Aiheesta on lähiaikoina kirjoitettu myös muualla:
Ylen artikkeli: Pienessä koulussa on parempi
Blogi: Kuka pelastaisi kyläkoulut?
7. Ekologisuus
EU on asettanut jäsenmailleen tiukan direktiivin, joka luo paineita kuntien ja kaupunkien ajoneuvohankinnoille. Direktiivi velvoittaa kuntia korvaamaan polttomoottoriautoja täyssähköautoin tai puhtaammin hybridein. Direktiivin mukaan ajoneuvo saa tuottaa hiilidioksidipäästöjä enintään 50 grammaa kilometrillä. Vuodesta 2026 raja painuu jo pyöreään nollaan grammaan kilometrillä. (Lähde: IS)Mitä tämä mahtaisi tarkoittaa koulukyytien kalustojen kohdalla? Sellaisia maaseudulta isompiin koluihin tarvittaisiin, jos kylässä ei omaa koulua olisi. Nyt lapset kulkevät pääsääntöisesti kouluun kävellen tai pyörällä saaden samalla myös liikuntaa.
Maaseutuasuminen on omiaan lisäämään ympäristöajattelua. Olen itse elävä esimerkki siitä, mitä luonnon lähellä asuminen on tehnyt ekologille toimintatavoille. Ennen Sarkolaan muuttoa kierrätin vain pullot ja paperit, nyt omaan lokeroonsa laitetaan myös muovit, metallit, lasit ja biojätteet. En tarkoita, että muualla ei voisi noudattaa vastaavia toimintatapoja, mutta voin hyvällä syyllä väittää, että oman toiminnan vaikutuksia arvioi aivan eri tasolla, kun maanparannusaineet otetaan omasta kompostorista, käytetyt pesuaineet vaikuttavat ikkunasta näkyvään maisemaan sekä sen eläimiin ja luonnon tuottama hyvinvointi on osa jokapäiväistä elämää.
Ympäristönäkökulmat ja asumisen kestävät ratkaisut ovat tulevaisuuden yhteiskunnan elinehto. Niiden mahdollistaminen puolestaan on jo tänä päivänä kaupungin kuin kaupungin kilpailuvaltti.
